15. syyskuuta 2019

Omenoiden aikaan



Omenoita siellä,
omenoita täällä.
Syyskuu on ihanan omenaista aikaa!


Omppuja on tarjolla monessa muodossa;
tuoreeltaan naposteltavana,
piirakkana,
uunipaistoksena,
soseena, 
mehuna.

Kotona, työpaikalla, kaupoissa, markkinoilla.
Facebookista löytyy paikkakunnittain omenapörssejä, 
joissa jaetaan omenailoa niitä tarvitseville ja haluaville.

Harmittaa toki tänä ruokahävikistä puhumisen aikana,
että kaikki omenat eivät päädy edes keittiöön.
Monet kipuilevat puista tippuvien omenoiden kanssa 
ja ajavat niitä kompostiin ja kaatopaikalle.
Aina ei kysyntä ja tarjonta kohtaa, harmi!

~~~~~~

Meidän pihalla on kaksi omenapuuta;
marjaomena- ja perheomenapuu.

Tuo marjaomenapuu on ns. koristepuu,
mutta sen omput ovat kyllä makioita ja korean punaisia.
Olen hyödyntänyt niitä monella tapaa.


Tein viikolla uunissa omenasosetta 
ja ihana tuoksu- ja makumuisto nousi taas mieleeni.

Ajatus kulki 70 -luvulle ja lapsuuskodin keittiöön,
jossa äiti keitti Mehumaijalla naapurista laatikkotolkulla poimittuja omenoita mehuksi.
Keittämisestä jäljelle jääneestä omenamäskistä teimme sitten hilloa.
Sellaisella käsipelillä pyöritettävällä raastimella jauhoimme
 sen keittämisessä pehmenneen omenamassan
tai painelimme sitä isoreikäisen sihdin läpi kauhalla.

Lämmin, omenantuoksuinen, lösyinen tunnelma keittiössä,
ikkunat aavistuksen huurtuneina,
puuhailimme siinä yhdessä. 

Kesken touhujen äiti hakee kellarista jotain uutta;
maustamatonta jogurttia, jota hän on kauppareissulla ostanut.
Puolen litran vihreä pakkaus,
jossa oli kyljessä tyylitelty violetti hedelmä,
ehkäpä luumu.

Se mieleen painuva hetki,
kun sitä valkeaa samettista,
uutta, ihmeellistä maitotuotetta kaadetaan jälkiruokamaljaan
ja siihen lisätään pehmeää, kotitekoista omenasosetta.

Äiti kehoittaa maistamaan.
Ja se maku vie kielen, valloittaa mielen.
Sisareni välitti muuten samanmoisia muistoja eilen,
kun oli keitellyt omenahilloa.

Miten merkityksellisiä on ruokien maistamiskokemukset,
niiden painuminen makunystyröihin ja mielen sopukoihin.
Se muisto voi olla  toki huumaava tai karvas.

Minä laitan tänäkin syksynä omenasosetta
ja herkuttelen maustamattomalla jogurtilla.
Tarjoilen sitä herkkua omilleni
ja toivon, että hekin saavat tämän samettisen omenan ja jogurtin makumuiston.

Mietin kylläkin,  jääkö lapsillemme tämän päivän maisteluista näin syviä kokemuksia,
kun monenlaista ja monenmakuista tuntuu olevan niin paljon tarjolla!?


Onnenomenoita,
pieniä pipanoita 
Sinulle tähän sunnuntaihin!

Mitä sinun omenasyksyysi kuuluu?

Täältä löydät minun omenaisia juttuja lisää.
Niitä, jotka syksystä toiseen taitavat toteutua! 
Omenaperinteitä! 

7 kommenttia:

  1. Minäkin tein tämään omassa lapsuuskodissani sunnuntain päiväkahville omenapaistoksen. Olihan se herkullista kuumana vaniljakastikkeen kanssa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Omenapiirakka on aina kyllä herkullista. Ja vielä kun seurana on rakkaita ihmisiä nautinto moninkertaistuu! <3

      Poista
  2. Minulla ei ole omenapuita, mutta käyn ruinaamassa toisten omenapuista omenia, ja sainkin komeita isoja omppuja, säilytän niitä jääkaapissa, kai lähelle jouluun säilyvät,
    kotimaiset ovat tietysti parempia syödä suoraan puusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana, kun hoksasit ja rohkenit lähteä kyselemään omppujen perään. <3
      Mielellään monet jakavat omppuiloa, mutta eivät aina tule ajatelleeksi tai rohkene lähteä niitä tarjoamaan muille.
      SInulla onkin siellä oikeat jouluomenajemmat odottamassa. Ja eihän sinne jouluunkaan lopulta pitkälti enää ole! <3

      Poista
  3. Ihania omppumuistoja sulla.
    Meillä oli tosi huono omenavuosi, mutta sain enolta ison pussillisen omppuja. Nyt pitäs tehä niille jotain ennen iltavuoroa.😀

    VastaaPoista
  4. Ihania omppukuvia :) Meidän omenapuut on niin pieniä, että pientä makupalaa saimme niistä:)

    VastaaPoista
  5. Ihania muistoja. :) Meidän neljästä omenapuusta menee valitettavan paljon peuroille, kun kaikkea ei vaan ehdi hyödyntämään. Tykkään keitellä omppuhilloa ja teenkin hilloja paljon, myös muille.. Joka syksyinen ongelma onkin, että mistä löydän riittävästi hillopurkkeja.. :D Omenavispipuuro on meillä lasten herkkua ja sitä varten laitan litran maitopurkkeihin omenasosetta pakkaseen. Talven piirakoita varten laitan lohkoja pakkaseen ja ajattelin kokeilla niitä omppulohkoja sitten myös smoothieen kun puista tuoreet omput loppuu.. Omenasta on kyllä moneksi! 😊

    VastaaPoista