17. lokakuuta 2018

Mitä tänään syötäisiin?


Otsikon sanat ovat tuttuja varmaan useimmille meistä.
Välillä tuntuu, että jääkaapissa ja pakasteessa on vain valot,
jos niitäkään,
ja kun menen kauppaan ajatus lyö tyhjää ruoanlaiton tiimoilta.

Ihailen ihmisiä, joilla on viikolle tehty ruokalista
ja sitä myöten ruokatarpeet hankittuina.


Meillä mennään ehkä ennemmin perusruokatarpeilla,
joista tehdään ruoka kullekin päivälle
näläntunteen, fiiliksen ja ruoanlaittajan päätöksen mukaan.
Ja meillä pitää ruoanlaitossa  muistaa luontaisesti gluteeniton ruokavalio.

Tänään olin minä se, joka pähkäili iltaruoan.
Jääkaapista löytyi
hunajainen kananfilesuikalepaketti, josta tein kastikkeen kuoripotuille.
Se on meillä varma valinta;
kätevä tehdä ja maistuu kaikille.


Paistoin suikaleet ensin kevyesti paistinpannulla.
Ripottelin suikaleiden päälle suuruspohjaksi gluteenittomia Semper -jauhoja ja 
kun ne olivat paistuneet lihojen kanssa lisäsin kuuman veden,
kanaliemikuution ja Alpron cuisine soya -ruokakerman.
Sen jälkeen kastike sai hautua miedolla lämmöllä.
Lopuksi ripotin kastikkeen pinnalle sitruunapippuria.

Joskus laitan suikaleet uunipataan pienen vesimäärän kanssa
 ja lisään suuruksen sekä kermapurkin vähän myöhemmin sekaan.
Molemmat ovat hyviä perunan tai riisin "kyytipoikia".

Samaisesta kanafilesuikaleesta teemme myös kiusausta,
jossa käytämme nykyään useimmiten em. maidotonta vaihtoehtoa kerman sijasta.


Tänään ruokaa laittaessani tuli mieleen,
että voisin silloin tällöin laittaa kotiruokiamme ylös tänne blogiin
"ruoanlaitto" -tunnisteella.
Täältäpä  omatkin löytävät sitten näitä ohjeita ja voivat palautella mieliin,
mitä sitä kotona syötiinkään! <3
Ja toki on kiva, jos Sinäkin hyötyisit jostakin ruokapäivityksestäni! 

~~~~~~

Täydellä mahalla jaksaa taas
On ihana huoahtaa työpäivän jälkeen  
tässä leivinuunin kupeessa
ja vähitellen tarttua pyykkihuoltoon.


 Kynttilätuikut tuikkivat valoa sateiseen, sumuiseen iltaan.
Muratti on päässyt pihalta sisähoitoon.
Saapa nähdä viihtyykö se tuossa takan päällä
kultaköynnöksen seurassa 
vai pudottaako lehtensä piankin!
En ole siirrossa edellisinä vuosina ainakaan onnistunut...

Ruoantuoksuisin terveisin,

Kaisu




13 kommenttia:

  1. Minä en oikein välitä kaupassa käynnistä ja ruoanlaittokin on minulle pakkopullaa.. Prisman kauppakassipalvelu onkin ollut aivan huippu. Teen ruokatilauksen joka toinen viikko, maitotäydennystä haetaan sitten välillä lähikaupasta.. 4 viikon ruokalista helpottaa ruokatilauksen tekemistä kummasti.. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Huippu, että hyödynnät kauppakassipalvelua. EI se kaupassa käyminen aina niin helppoa ole fyysisestikään; tuskailla kassalla tavaroiden kanssa ja raahata niitä raskaita kasseja. Meillä mieheni on hoitanut ruokakauppajutut lähes aina. Sitä kantamista kun on ollut ja piisannut moneen kassiin asti.
      Ruokalista kuulostaa hyvälle pohjalle tilausta varten ja tulee tehtyä sitten monenlaisia ruokia.

      Kiitos Raisa ja mukavaa viikonloppua sinulle! <3

      Poista
  2. Silloin kun olin kotiäitinä, minulla oli kuuden viikon ruokalista, niin ei tarvinnut koko ajan syödä samoja ruokia. Nyt kun olen töissä, tuntuu, että ruoanlaittamiselle jää naftisti aikaa. Siksi olemme ottaneet käyttöön sellaisen, että teen lauantaina ja sunnuntaina useamman ruoan "samoilla tulilla" joko ihan tai melkein valmiiksi, joita sitten lämmitämme työviikon aikana. Se on ollut meillä nyt oikein toimiva malli. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa hyvälle tuo sinun ruokahuoltosi. <3

      Meilläkin mies laittaa silloin tällöin isomman satsin lihapataa lauantai-iltana uuniin yöksi ja siitä syödään sunnuntaina pääruoka, maanantaina ehkä samaa ja osa laitetaan pakasteeseen rasioissa. Siitä on kätevä tehdä lihakeittoa toisen kerran. Isompien satsien valmistaminen on oikotie seuraavaan ruokaan esim. isommasta annoksesta muusia syödään ensin jonkun kyytipojan kanssa ja lopusta tehdään toisena päivänä mussakkaa eli jauhelihamuusilaatikkoa.
      Ruoanlaitto on yhdenlaista organisointia, ennakointia ja toteuttamista, välillä säätöä, että pysyy mahat täysinä ja porukka tyytyväisenä. Ihana kun lapsetkin osaavat jo laittaa ruokaa ja tykkäävätkin tehdä sitä! <3

      Poista
  3. Fiiliksen mukaan mennään meillä. Yhtäkkiä suunnitelmat tässäkin voi muuttua, jos saamme kalaa.( itse emme viime aikoina ole verkkoja laskeneet) Kiinnostuin kovasti ajatuksestasi laittaa ruokaohjeita tänne. 💛T. Pirta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuore kala, nam, ihana makunautinto ja terveellinen ruokavaihtoehto. Mahtava asuinpaikan tuoma etu ja naapurin lahja teille! Mekin laitamme mielellämme kalasta, joka on meillä ostossa!
      Pirta, mukava, että kiinnostuit tästä ruoka-ohjeiden jakamisesta. Jälkeenpäin mietin, että onko vähän arkinen aihe, mutta monestihan se arkisien juttujen jakaminen on parasta. Nämä minun ruoat ovat kyllä ihan tavallisia ruokia, mutta ehkä niistä voi tulla jollekin joku ruokaidea mieleen.

      Mukavaa viikonloppua SInulle! Onko teillä nyt syysloma?

      Poista
    2. Kiitos Kaisu! Meillä alkoi nyt syysloma ja tapanani on kysyä aina lapsilta, että mitä syötäisiin lomaviikkona. Yhden herkku on maksalaatikko😊Lähden kohta Ikeaan isompien kanssa.

      Poista
  4. Tykkään ruuanlaitosta, mutta arkisin siihen on niin vähän aikaa. Viikonloppuisin on kiva kokata ajatuksella. Ruokakassit ovat nykyään keveät, kun viisihenkinen perheemme on kutistunut kolmikoksi. Isot tytöt kokkaavat jo omissa köökeissään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sellaista nopeaa ja helppoa ruokaa tulee viikolla laitettua.

      Meilläkin on muonavahvuus pienentynyt huimasto viime vuosina. Pojat nauroivatkin välillä, että jääkaapissa on maitoa entiseen malliin, vaikka juomamiehiä ei olekaan. En meinää millään oppia tähän tilanteeseen ja laittamaan pientä määrää ruokaa, vaan sitä tahtoo tulla aina "komppanian väelle".
      Mutta siitä on sitten hyvä jatkaa toisena päivänä tai jalostaa ruoanjämistä jotain uutta!

      Kiitos kommentistasi ja viikolopun ruoanlaiton iloa sinulle! <3

      Poista
  5. Hyvä idea. Äidiltähän lapset usein ohjeita kyselevät :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pauliina <3
      Juurikin niin. Monet asiat menevät perinteinä, tapoina, tottumuksina, makumuistoina.
      Täällä nämä ruokajututkin on sitten tallessa lapsille ja lapsenlapsillekin. Tämä on kätevä, avoin foorumi.

      Poista
  6. Ihanat kuvat ❤ Kultaköynnös on varsinainen selviytyjä... Esikoinen oli unohtanut omansa (äidiltä saadun, tietenkin) kastelematta noin kolmeksi viikoksi. Eilen se oli ollut täynnä kellastuneita lehtiä ja ollut ihan kuollut. Mukillinen vettä juurelle ja tänään hän laittoi kuvan kauniista, elinvoimaisesta kasvista ❤

    Ruuanlaitto on minulle pakko, en nauti siitä ollenkaa. Mies on paljon reissutöissä ja pakko on joskus jotain tehdä... jotain supersimppeliä... Kuopus vielä kaipailee mamman pöperöitä toisinaan. Keittoja teen kaikkein mieluiten, parasta on pinaattikeitto ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset

    1. Tuo kultaköynnös on kyllä aika hyvä selviämään. Kesän on tuossa virunut vähän huonolla hoidolla. Nyt yritän hoivata sitä, jotta se venyisi ja kasvaisi. Ja kun liikaan hoidan eli tulee kasteltua liikaa, se tietenkin kuolee. Pitää yrittää muistaa kohtuus! ;)

      Keitot ovat kyllä hyviä ja helppoja ruokavaihtoehtoja. Ja edullisiakin. Niitä meilläkin tehdään.
      Lasten takia meillä tehdään arkisin iltaruokakin, koska sitten ei tule niin paljon napostelua ja onhan se kiva tapaamisen hetki tässä kotona.

      Kiitos rita kommentistasi ja viikonlopun iloa! <3

      Poista