Neulominen on enemmän kuin harrastus!
Tuo lause löytyi Novitan sivulta,
jossa psykologi pohdiskeli neulomisen vaikutuksia käsitöitä tekevien hyvinvointiin.
Artikkelissa oli tosi mielenkiintoisia ajatuksia neulomisesta.
Ei pelkästään valmis neule ole merkityksellistä,
vaan koko neulomisprosessi vaikuttaa ihmisen mieleen, stressin hallintaan ja
jopa aivotoimintaan.
Neulomisen hyödyt ja ilot tuntuivat stemmaavan omalle kohdallekin.
Kymmenisen vuotta sitten aloin neulomaan,
löysin neulomisen ilon ja mukavan vastapainon työarjelle.
Olen rohkaistunut ottamaan haasteita vastaan
ja heittäytynyt myös epämukavuusalueelle
oppiakseni uutta.
Käsillä tekeminen sekä onnistumisen kokemukset ovat vahvistaneet itsetuntoa.
Neulominen on antanut myös omaa tilaa ja aikaa omien ajatuksien käsittelyyn ja pään selvittelyyn.
Välillä voin kuunnella musiikkia tai äänikirjaa
ja toisen kerran on suloista olla sohvan nurkassa
omassa neulekuplassa rauhoittuen ja rentoutuen.
Neulomisessa on noussut merkitykselliseksi myös yhteisöllisyys.
Erityisen onnellinen olen neulovasta lähipiiristäni,
äidistä ja siskoistani.
Olimme viikonloppuna koolla lapsuudenkodissamme
ja toki kutimetkin olivat mukana.
Minä sain auttaa siskojani pienen kolmiohuivin teossa
ja siskoni neuvoi minua muun muassa ranskalaisessa kantapäässä,
joka tulee helmikuiseen haastesukkaan.
Neulominen on kodin perintöä;
yhteinen mielenkiinnon kohteemme
ja se yhdistää meitä.
Meillä on myös ystävien kanssa käsityöilta kerran kuussa.
Neulomme, kahvittelemme ja juttelemme.
Jaamme ideoita ja innostumme yhdessä.
Yhdessä tekeminen on mukavaa.
Somessa on paljon käsityöhaasteita, -ideoita ja -vinkkejä,
jotka innostavat osallistumaan,
kokeilemaan uutta,
oppimaan lisää käsityön saloja
ja myös jakamaan omia ideoita.
Nykyään on mahdollisuus olla myös osa isoa käsityöporukkaaa
ja se tuo yhteenkuuluvaisuuden tunnetta.
Neulominen itsessään tuo paljon iloa arkeeni.
Yksi ihana ekstra ilo ja juttu on se,
kun saa neuloa tarpeeseen ja toiveeseen;
saa käsityön kautta olla hyödyksi ja iloksi rakkaimmille.
Nämä metsänvihreät sukat ovat tyttären toivomussukat töihin.
Hän toivoi ne työpaikkansa värissä
ja melkolailla nämä ovat Mehiläisen vihreät.
Koska näihin ei tullut toista väriä
kokeilin kohopintaa Seiska veikalla.
Sukkalaatikko -haasteen Vuodenvartija -malli oli silloin mielessäni tuoreeltaan
ja lähdin kokeilemaan sitä.
Varren lopputulema oli pliisu,
mutta nurjalta puolelta löysin kivan pinnaan.
Käänsin varren ennen kantalappua päällepäin
jatkoin ohjetta loppusukassa käänteisenä.
Nurin ja oikein.
Silmukoilla on kiva leikkiä ja leikitellä,
sekä ohjeita noudattaen että niitä muokaten.
Perinteinen varret yhteen ja kiepsautus toisen sukan resorin sisään
venyttää villasukkien resoria.
Olen nyt opetellut itse ja opettanut jälkikasvulleni,
että taittelisivat villasukat.
Elikänsä oppia ikä kaikki neulomisessa ja neuleiden säilytyksessä
sekä hoidossa ja korjaamisessa.
Yksi päivitys islantilaisneuleen rispaantuneiden hiojen korjaamisesta tulossa lähipäivinä.
Onneksi on Youtuben hyvät ohjevideot!
Mukavaa laskiaista! ❄️





Itsekin katsoin Vuodenvartijoita neuloessa, että nurjapuoli näyttää kivalle. Itse just purin lähes valmiin helmikuun sukan, kun siitä tuli liian pieni. Tein vahvemmalla langalla kuin ohjeessa, niin laitoin liian vähän silmukoita. Nyt pitäisi innostua aloittamaan se uudelleen. :)
VastaaPoistaVälillä ei mene kuin ajattelee ja joutuu purkuhommiin.
PoistaSekin kuulema hyvästä ja kehittää -tiiä sitten.
Mutta parempihan se on tehdä sellaista, joka sopii ja tulee käyttöön! <3
Todella kauniit sukat. Neulominen laskee jopa vetenpainetta. Mitattiin kerran ukkelin kanssa 😂
VastaaPoistaNiin ne sanoo että syke laskee ja paineet alenee. Mahtava terveysvaikutus neulomisella.
PoistaJa mukava, kun olette sen huomanneet mittaustuloksissa. Pitäisipä joskus seurata sykettäkin!
Allekirjoitan tuon kaiken!
VastaaPoistaKauniit sukat, kuin metsäistä sammalpintaa.
Kiva, että allekirjoitat. Ollaan samalla taajuudella!
PoistaSammalpintaa. Sitähän se juuti olikin. Kaunista, metsäistä. Ihanasti sanottu. <3
Ihanat sukat olet jälleen kutonut. <3 Itsellä on lapsuudesta mukavia muistoja käsityöilloista, joihin äidin kanssa osallistuin. Ensimmäiset lettikuvioiset lapaseni osti myyjäisistä kylän kauppias Salme ja olin niin onnellinen, että joku arvosti työtäni vaikka ei ne häävit olleet. Onnekseni olen häntä päässyt kiittämään siitä hyvästä kannustuksesta, minkä lapselle silloin teki. Ihanaa viikonloppua Kaisu ja perhe. <3
VastaaPoistaKiitos kivasta muistelusta ja viikonlopun terveisistä. <3
PoistaEnnen käsitöiden tekeminen oli hyvin tavanomaista kotona ja kylässäkin käydessä.
Ihana Salme. Näitä Salme-henkisiä meidän pitäisi muistaa olla, kun lapset ja nuoret innostuvat käsitöitä ja muitakin hommia tekemään. Kiitos ja kehu vie eteenpäin ja painuu mieleen! <3