Huhtikuisen juhlapäivä

Niin on palattu juhlaviikonlopun jälkeiseen 

arkeen ja juhlien muistelemiseen. 

Lauantain ulkonaisista olosuhteista, 

sateesta ja koleudesta,  huolimatta 

 vauvan kotona pidetyt ristiäiset olivat arvatenkin 

lämminhenkinen juhlahetki. 

Mieleeni jäi erityisesti papin sanat 

vanhempien ja sisarusten merkityksestä 

pienen elämässä sekä kodin turvasta. 

Painotus oli puhuttelevasti sanoilla "etenkin tänä aikana". 

Oli liikuttavan ihanaa ja onnellista katsella 

nuorta perhettä kastepöydän äärellä. 

Heillä on paljon työtä ja touhua lastensa kanssa, 

mutta myös paljon iloa ja elämää ympärillään. 

Siitä ilosta me isovanhemmatkin saamme olla osallisia. 

~~~~

Vauva liittyi monella tapaa sukupolvien sydänten ketjuun. 

Pienokainen oli puettu äitinsä suvun kauniiseen, vanhaan kastemekkoon.  

Kastepöydällä oli äitini, vauvan isomummun tekemä liina.  

Juhlassa oli läsnä neljän sukupolvea 

ja vauvalle löytyi useampia kaimoja suvun naisista.

Äsken hän aloitti matkan,

tuli kotiin.

Kaikki hänessä on orasta:

tuoksu

varren pehmeys

ihon helmiäinen

katseen kirkkaus,

silmät mullan tasalta 

tähtiin kurottavat.

-Maila Jyrinki-

Kaunis ja juhlava kattaus! 

Monenmoista herkkua, 

suolaista ja makeaa. 

Juhlan huipentuma. 

~~~~

"Pikkulinnut" olivat kertoneet minulle vauvan nimen

ja varmistettuani vielä sen äidiltä, 

 tein vauvalle lahjaksi nimikkopyyhkeen. 

Siinä tutustelin pienen nimeen 

ja viivähdin ajatuksissani hänen luonaan. 

Saatuna, annettuna, kaunista kaikki rakkaus. 

Onnekkaita ne, 

jotka sitä herättävät, 

mutta suurin onnellisuus niillä, 

ketkä sitä eniten tuntevat. 

-P. Shelley- 

💞

Onnea ja enkeleitä pienen Hildan elämään! 

💫