Juhlasta juhlaan

Voisinpa melkein sanoa, 

että elämä on ollut viime aikoina yhtä juhlaa,

vaikka on siihen todellisuudessa mahtunut väliin arkeakin.

 Laitan tänne muistoksi kuvat näistä upeista kukkakimpuista,

jotka ovat miehen arvonimijuhlan visuaalisia muistoja.

Kimput ovat kestäneet jo pari viikkoa

ja niiden myötä ajatus on usein kulkenut tuohon perjantai-iltaan,

läheisiin, ystäviin ja juhlan järjestäjiin.

Se oli mieleenpainuva juhla.

Näistä useampi taitaa olla paikallisesta kukkakaupasta lähtöisin.

Niin taitavasti sidottuja, kauniita kimppuja kaikki.

Isot valkeat krysanteemit antavat kimpuille kokoa ja näyttävyyttä

ja moninaiset pienemmät kukkaset sekä peikonpähkinän oksat 

tuovat kimpulle laajuutta ja keveyttä.

Nämä kimput ovat täyttäneet maljakot ja pöydät niin, 

että hoksasin päivällä pajunkissojen ja lepänoksien jääneen hakematta.

Ehkäpä ensi viikolla joudun laittamaan osan kukista jo pois

ja sitten on pääsiäsjuttujen vuoro.

Kaikki ajallaan!

Jos mietit joskus kukkakaupassa, mitähän kimppuun laitettaisiin,

niin tässä näkyy muutama takuuvarma, kestävä lajike,

krysanteemi ja neilikka

sekä nuo tekstin yläpuolella olevassa kuvassa näkyvät leikkokukat,

joille en muista nyt  nimeä.

Mieheni juhlien jälkeen meillä on ollut perhepiirissä useammat välivuosisynttärit.

Huomenna vietämme äitini 80 -vuotis syntymäpäiviä suvun voimin.

Äidin juhlia on ollut niin suuri ilo olla valmistelemassa

ja ennen kaikkea päästä huomenna juhlimaan.

Ja vieläkin juhlainen aika jatkuu,

sillä sunnuntaina meillä on rubiinihääpäivä.

40 vuotta yhteistä matkaa avioliitossa ja ne muut vuodet siihen päälle.

Että on  juhlaa ja iloa kerrakseen!

 

Minulla on ollut syystäkin herkistynyt mieli.

Kaiken epävakauden ja murheellisten uutisten keskellä

ympärillä on niin paljon kauneutta ja ihania asioita,

rakkaita ihmisiä

ja heidän kanssa mieleenpainuvia yhteisiä hetkiä.

Jokainen askel elämän tiellä jättää jäljen meihin

ja me toisiimme! 

Ihanaa viikonloppua Sinullekin.