Ompeluksia vastasyntyneiden teholle

Lapsenlapsen syntymän myötä mummukin on ollut vauvakuplassa

ja ajatukset kulkeneet paljon noissa kaikkein pienimmissä.

Ystäväni blogipäivitys muistutti minua myös vastasyntyneille tehtävistä ompeluksista.

Niitä on mukavaa ja palkitsevaa tehdä;

 ne tuovat paljon iloa pienten osastoilla.

Olen ommellut joskus 

vastasyntyneiden teho-osastolle nuppupeittoja.

Laitoin joululomalla tutulle hoitajalle viestiä,

josko heillä olisi pienten peittojen tarvetta.

Niitä osastolla kuulema on.

Sain vinkin peittojen sijaan ommella päänalusia,

joista heillä on uupelo.

Toiveena oli 25 x35 cm tai jopa 20 x 30 cm 

kankaiset päänaluset,

joissa olisi eriväriset kankaat 

vastakkain ilman mitään täytettä.

Niitä voidaan käyttää sävyihin passaavien peittojen kanssa.

Tyynyliinojen ja peittojen materiaalien on toivottu kestävän 60 asteista pesua.

Nyt mainittiin kangastoiveena trikoo,

joka on pehmeää vauvan ihoa vasten.

Käytin tyynyliinoihin jemmoistani löytyneitä puuvillakankaita. 

Valmiit ompelukset laitan tällä kertaa matkaan

pesemättä ja  silittämättä,

koska he laittavat ne siellä merkkaamisen jälkeen

kuitenkin pesuun.

Ompelin muutamia peitto-tyynyliina -settejä tähän tarkoitukseen saamistani trikookankaista.

Näissä trikoopeitossakin on kaksi kangasta saumurilla vastakkain ommeltuna

ja päältäpäin reunan ympäröivä viimeistelyommel.

Keskoskaapeissa on kuulema niin lämmin,

että pienet tarkenisivat olla siellä ilman peittoakin.

Peiton tehtävä onkin tuoda kohtumaista turvaa 

pienen kehon ympärille.

Trikookangas onkin  siihen tarkoitukseen ja tunteeseen 

ihanan pehmoinen ja ihoa myötäilevä materiaali.

Minusta on niin ihastuttava ja arvostettava  ajatus,

että hoitajat haluavat petata hoitojen ja huolehtimisen välillä

kaikkein pienimmille kauniit hoitosijat.

Kauniit, värikkäät kuosit tuovat varmasti paljon iloa myös vauvojen vanhemmille 

ja työympäristöön.

💞

Monet ihmiset tykkäävät tehdä käsitöitä ja ovat ottaneet töidensä kohteeksi nämä kaikkein pienimmät.

Asian tiimoilta löytyy ryhmiä mm. Facebookissa.

Olen yhden ryhmän "välikätenä"  

ja toimitan minulle tuotuja käsitöitä OYSin pienten osastoille.

Mieleeni nousee eräs vanha rouva.

Useasti olen hämmästellyt hänen 

kauniisti neulomia,

pestyjä, silitettyjä

 -ja pakastettujakin-

 nuttuja, sukkia ja lakkeja.

Kokonaisia settejä.

Kerrattain hän oli tehnyt pussillisen

lonkeroita, sellaisia virkattuja, värikkäitä "mustekaloja"

joiden tarkoituksena on olla pienten käsille tarttumakohteena letkujen sijaan.

Hän on kertonut minulle siitä,

miten hänen ainut lapsenlapsensa on 

elämänsä hetkillä ollut tehohoidossa.

Hyvästä hoivasta ja kiitollisuudesta hänelle on tullut halua tehdä oma osansa

pienten ensipäiviin 

-ja heidän vanhempien iloksi ja kannatteluksi.

Siihen kokemukseen on helppo samaistua 

ja silloin tällöin kaivaa kankaat esille.

💞

Näihin tunnelmiin ja ajatuksiin tällä kertaa.

Kiva olisi kuulla, 

oletko ehkä ollut mukana näissä ’talkoissa’

tai ehkäpä saanut iloa lahjoitetuista käsitöistä.