Luonnonkukkien päivänä

Tänään on luonnonkukkien päivä, klik

ja tämän vuoden kukka on mäkitervakko.

Sen rinnalla kaikki luonnonkukat ovat huomionsa ja  päivänsä ansainneet

sekä luontoretketkin, joita tänään on järjestetty ympäri Suomen 

luonnonkukkien tyyssijoille.

Täälläkin olisi ollut tänään opastettu retki kukkaniitylle.

Aamulla satoi kuitenkin vettä kaatamaalla 

ja olin sen verran mukavuudenhaluinen, 

että päädyin jättämään retken väliin.

Kulkiessani ja katsellessani

noita peltojen ja tienvarsien värikkäitä kukkijoita

ja metsän pohjalla kasvavia pieniä kesiemme kaunistajia

yritän palautella mieleeni niiden nimiä.

Ja aina löytyy mieluisia yllätyksiäkin.

Vastaikään nimittäin löysin läheiseltä metsäpolulta vaaleapunakukkaisia metsätähtiä

ja pyörälenkillä bongasin ison alueen 

suloisia, erisävyisiä kissankäpäliä,

joita en ole vuosikausiin nähnyt.

Ja suopursukin kukkii jo.

Tuntuu todellakin siltä,

 että "on lyhyt linnunlaulu, huvi,

ja kukkain kukoistus, ja riemu muu".

Että kaikki luonnonkukat kuin perennatkin kukkivat niin nopeasti

tänä(kin) kesänä

ja kukkaisloisto on harmiksemme vain hetken kauneutta .

Nyt kukkii niittyleinikki keltaisenaan.

Tuo myrkyllinen kasvi, 

jota lehmätkin kaihtavat,

on yksinkertaisuudessaan niin herttaisen kaunis.

Niittyleinikin rakenne opiskeltiin neljännellä luokalla 

opetustaulun visuaalisen tuen mukaan niin perusteellisesti,

että vieläkin ne nousevat vahvasti mieleen muistin sopukoista.

Hede, emi, sikiäin, luotti,

liuskalehtinen,

maavarsi.

Niin ne tärkeät sanat kuuluivat.

Nuo herkät, keltaiset leinikit kuivuvat kauniisti

ja säilyttävät värinsä hyvin. 

Ne vetäytyvät kuivautuessaan, 

joten kimppu saa olla tuoreena reiluhko.

Nuorena äitinä keräsin kesäisin niittyleinikkejä

lasten kanssa ulkoillessamme.

 Ne olivat sitten kesäisiä muistoja,

jotka  toivat väriä sisustukseen ja piristystä arkeen.

Eilen keräsin pitkästä aikaa niittyleinikkikimpun ja ripustin sen

 tuvan mökin kattoon,

leipälapion varteen kuivamaan.

Kun on poutasää,

taidan kerätä kimpun jos toisenkin.

Kappaleen kesän kauneutta iloksi tuleviin päiviin.

Keräätkö sinä kukkia tai heiniä kuivamaan?

Mitkä onnistuvat hyvin ja säilyttävät värinsä?