Jatkoaikaa vanhalle pihasaunalle

Siinä se mökin yli seitsemänkymmentä vuotta vanha pihasauna nököttää pihan reunassa

maatapäin painuneena.

Luonnonkivet, joiden päälle sauna on aikanaan rakennettu, 

ovat jo aikoja sitten painuneet hiekkamaahan

ja hirret ovat asettuneet jo osaksi maata. 

Tämä vaaleanpunainen pihasaunavanhus on antanut minulle elämäni parhaimmat saunomiskokemukset

ja opettanut minut nauttimaan saunomisesta.

Sen lempeät, kosteat löylyt ovat aivan omaa luokkaansa

verrattuna esimerkiksi kotimme sähkösaunaan . 

Saunan sisäkatto alkoi kuitenkin olla niin matalalla,

että meidän piti alkaa pohtimaan tänä keväänä tosissaan saunan "kohtaloa"

 ja miettiä mitä teemme saunalle saunomisten jatkumiseksi.

Jossakin vaiheessa tämän saunan välikattoa oli laskettu.

Mieheni purki nyt sen välikaton pois 

ja laudoitti esiin tulleiden hirsien päälle uuden katon.

Sauna on ollut ilmeisesti aikoinaan savusauna.

Nokiset hirret antoivat idean maalata saunan uuden katon mustalla maalilla 

samoin kuin seinälevyjen yläosat.

Näin saimme tähän ihanaan vanhaan palvelijaan ja mieluisaan kylpypaikkaan parikymmentä senttiä lisäkorkeutta ja saunomismukavuutta lisää.

Muuripata on osaltaan leppoisten löylyjen takana.

Se sai remontin aikaan uuden, saranallisen kannen. 

Poikamme, joka mökin oston aikaan oli kuusi vuotias,

muisteli, että muuripadan kannessa oli  ollut 25 vuotta sitten nahkaiset saranat.

Enpä minä sitä muistanut.

Ihania havaintoja pienetkin tekevät ja muistavat! 

Ompelin remontista innostuneena auringon vaalentamien ruutuverhojen tilalle

uudet punavalkoruutuiset verhot saunaan ja saunan eteiseen.

Jotenkin tuo kuosi kuuluu sinne ja ilokseni löysin kangasta kirppisryhmästä.

Äitienpäiväviikonloppuna kylvimme uuden ilmeen ja jatkoajan saaneessa pihasaunassamme.

Ylälauteella sopii nyt istumaan selkä suorana pitemmätkin saunojat ja sauna tuntui melkeinpä uudelle. 

Mieheni kertoi minulle, 

että saunan ylähirretkin näyttivät lopulta sellaisilta,

että tämä vanhan saunan kohotusyritys taitaa jäädä viimeiseksi saunan elvytykseksi

ja sen jälkeen täytyy alkaa miettiä uusia tuulia saunakysymyksen ratkaisuun.

"Jospa tällä päästään ainakin eläkeikään asti.

Sitten on aikaa miettiä ja tehdä vaikka  uusi sauna tämän saunan piirustuksilla tälle paikalle."

Sitä minä en nyt juuri jaksa enkä halua ajatella,

vaan nautin tästä, mitä meillä on tässä lintujen laulupuun siimeksessä.

Saunan ikkuna heijasteli ilta-auringossa pihapiiriä ja sitä kautta myös sen historiaa.

Tuskin osasi talon vanha isäntä 40 -luvun lopulla saunaa veistäessään

arvata, että saunasta tuli näin pitkäikäinen ja tykätty.

Että talon uusi rouva pitää siitä kiinni niin kauan kuin se pysyy pystyssä ja lämpenee.

Lapsoset ketterät kotihaasta

koivusta oksat taittaa.

Noistapa nopsilla käsillänsä

saunahan vihdat laittaa.

Lauteilla saunan kotoisen

taas illalla kylpy maittaa. 

Näihin saunaremonttitunnelmiin ja näihin kesäisiin vastahaaveisiin 

lopettelen tänään.

Toukokuun iloa Sinulle!