Äitienpäivän aamuna

Toukokuun toinen sunnuntai.

Keväinen juhlapäivä.

Äitienpäivä ja tänä vuonna myös minun syntymäpäiväni.

Helvi Juvosen runon säkein

"Kevään saan jo,

toisen kevään,

 päivään yhä pitenevään,

helenevään aamuun herään,

kaikki metsän tuoksut kerään.

Pienen ilonkukan terään

hyväin silmäin hymyilyllä

luotu onni sopii kyllä."

Olemme olleet "kotipoikien" lämpimien ajatusten saattamina kaksi yötä 

mökkiviikonlopussa.

"Että saatte olla kahdestaan ja vähän levätä!"

❤️

Olin aurinkoisessa aamussa orvokkeja kuvailemassa, 

kun äitini soitti minulle.

Hän kerkesi onnittelemaan minua,

vanhimmaistaan

On säpäkämpi kuin tyttärensä. 

Äiti muisteleli miten minä synnyin torstai-iltana 9.5 myöhään iltayöstä

ja sitten sunnuntaina oli äitienpäivä,

hänen ensimmäinen äitienpäivänsä.

Äideillä on muistonsa.

Jatkona äidin esikoiseen liittyvistä muistoista,

minun esikoiseni syntyi joulukuun 1983 lopussa

ja tammikuussa jatkoin yhdessä vauvan kanssa opiskelujani.

Ensimmäinen äitienpäivä vietettiin Kajaanin opiskelijakodissa,

jonne isäkin oli muuttanut kahdeksi isyyslomakuukaudeksi.

23 vuotta myöhemmin äitienpäivän aattona oli hänen hääjuhlansa.

Elämä on antanut paljon.

Se on kuljettanut äitiyttäni ja elämääni monenlaisten vaiheiden ja koettelemustenkin kautta.

Elämänvaiheet ovat soljumeet toistensa lomiin elämänmakuisesti

ja näin jälkeenpäin katsottuna parhain päin.

Itse emme olisi tätä vivahteikasta käsikirjoitusta osanneet näin laatia.

Täällä mökkimiljöössä olen viipyillyt ajatuksissani lastenkin luona

ja muistellut menneitä vuosia mökkeilyn näkökulmasta.

Sitä, miten tulimme tänne isolla sakilla,

välillä kahdella autollakin,

ruokakassakoiden ja tavaranyssyköiden kanssa.

Silloin sattui ja tapahtui.

Lapset olivat eläväisiä ja kerkeäviä.

Päiviin mahtui  arjen tuntua , mutta myös paljon kivoja hetkiä ja iloa, 

joita saadaan nyt yhdessä  muistella. 

Nyt olemme olleet täällä mökillä kahdestaan.

Ja he ovat mukana ajatuksen mitan päässä,

liki sydäntä.

Tässä aamussa väreilee kiitos.

Sydän tulvii iloa ja onnea siitä kaikesta mitä olen saanut,

Sain enemmän kuin osasin pyytääkään.

Sain perheen, 

lapsen, lapsia.

Sain työtä ja vaivaa, 

mutta sain myös voimaa kunkin päivän haasteiden verran kerrallaan äitiyden tehtäväänkin.

 Sain ennen kaikkea iloa, joka ajan myötä enenee ja kasvaa.

Toin muutaman orvokin tänne mökille

tämän viikonlopun iloksi ja kesäkauden aloittajaisiksi.

Kovin on ollut kylmää  vielä.

Viime yönäkin oli ollut reilusti pakkasta.

Kevät antaa odotuttaa itseään.

Maisema on vielä harmaa ja eloton.  

Paikoitellen varjopaikoissa on  luntakin.

Kevätesikon vihreät lehdykät ja narsissien piipat ovat nousseet mullasta valoa päin

ja ne luovat mökin pihapiiriin vihreää toivoa.

Kaikki kaunis on edessäpäin ja 

pian täällä.

Aurinkoista juhlapäivää Sinulle Äiti -ystäväni ja blogini lukija.

Lämmin ajatukseni myös Sinulle, joka olisi halunnut äidiksi

tai joka olet menettänyt äitisi.

Tämä päivä koskettaa meitä kaikkia

-eri tavoin.

❤️

Iltapäivällä juomme juhlapäivän kahvit kotosalla

ja ilmeisesti saamme vieraitakin,

isoja ja pieniä.

On juhlan aika.