Tämän päivän ilot ovat olleet pieniä,
ohikiitäviäkin.
ohikiitäviäkin.
Ne ovat sellaisia keväisiä, pieniä asioita,
oikeastaan itsestään selvyyksiäkin.
Asioita, jotka nousevat yhtäkkiä harmaudesta
ja sitten ovat siinä yllättäin silmäin alla
ihasteltavina ja ihmeteltävinä.
Niiden äärelle kiireettä pysähtyessäni olen huomannut löytäneeni keväisiä ilonkipeneitä.
Niiden äärelle kiireettä pysähtyessäni olen huomannut löytäneeni keväisiä ilonkipeneitä.
Nuo silmän ilot ja päivän paisteet ovat valaneet uskoa siihen,
että kevät on täällä
ja kesää kohti mennään.
Aamulla kun aloittelin etätyöpäivääni tässä kotosalla ja
huomasin, miten armas aamuaurinko venytteli säteitään
olohuoneen ruukkukrysanteemiin.
Yhden kukan mykiöstä tuli pieni aurinko.
Yhden kukan mykiöstä tuli pieni aurinko.
Keltainen pieni ympyrä,
joka kirkasti koko kukan
Siinä valokylvyssä sohvan nurkkaan muovautui keltaisten tyynyjen aurinko.
Oli niin ihana nähdä miten vähitellen lopulta koko huone kylpi auringossa.
~~~~~
Työpäivän jälkeen palautin mieleeni rankametsäläisten viikonlopun moton:
"täällä rentoudutaan tekemällä töitä"ja tartuin haravaan.
Siinä yhdistyy huvi ja hyöty,
työ ja pään tuulettaminen.
"täällä rentoudutaan tekemällä töitä"ja tartuin haravaan.
Siinä yhdistyy huvi ja hyöty,
työ ja pään tuulettaminen.
Haravointi paljasti menneen kesän ruohokuntan alta orastavan ruohonvihreän.
Se, jos mikä antoi puhtia haravointiin!
Marjapensasmaan reunalla minua odotti muutama minimittainen
sekä muutama isompi krookus, joiden alkuperää en tunne.
Voimakas keltainen ja violetti tuolla värittömässä maassa oli
Mansikkamaalta löysin yhden mansikantaimen syrjäyttäneen kevätesikon,
joka oli aloittelemassa kukkimistaan.
Siellä se kasvaa, minne en ole tarkoittanut
ja siellä minne istutin, ei näy esikon lehteäkään. ;)
Mutta pääasia, että jossakin kasvaa ja keltaisia kukintojaan availee!
Mutta pääasia, että jossakin kasvaa ja keltaisia kukintojaan availee!
Ja vielä tämän päivän nimiin tulee tämä viimeinen kuva;
ystäväni kanssa lenkillä viillettäessämme
ystäväni kanssa lenkillä viillettäessämme
löysimme pieniä keltaisia aurinkoja "tienposkesta" pölyn seasta ylös kurkottelemassa.
Ilo se on pienikin ilo!
Ja kun päivässä on paljon pientä iloa,
siinä on iloa yhteensä roppakaupalla! <3
Ja kun päivässä on paljon pientä iloa,
siinä on iloa yhteensä roppakaupalla! <3
Ihania ilon pilkkuja! :) Ihan parasta keväässä on kyllä luonnon herääminen, kukat ja lintujen aamukonsertit. <3
VastaaPoistaJa tuommonen samanlainen tyynynpäällinen (by Marimekko) on meillä keittiön sohvalla.
Pieniä, mutta tärkeitä. Ja tuo kangashan on nimeltään Mehiläispesä niin kevääseen sekin viittaa ja luontoon!
PoistaJa kommentitkin tuovat iloa päiviin! Kiitos Pikku Akka Sinulle! <3
Näitä ilopilkkujahan sinulla on siellä puutarhassa ja sisällä yllinkyllin. Puutarhan kukat tosiaankin tuo sitä kaivattua onnea ja autuutta tähän nykypäivään. Sitä jotenkin ihmiset ovat heränneet laittamaan omaa puutarhaansa ja parvekkeita pirteämmiksi kuin aikoihin. Meilläkin jopa sellaiset kyläläiset joita ei yleensä näy pihalla ovat nyt niitä superuurastajia. Mikäs sen rentouttavampaa kun omalla pihalla saat ajatukset ihan muualle. Iloista vappua Sinulle ja perheellesi. Toivotaan lisää auringon lämmittäviä säteitä, vai kuinka.Halauksin Kaisa
VastaaPoistaPientä iloa on kuin ripoteltuna kotiin ja puutarhaan. Pitää vaan kulkea niin hitaasti, että ehtii huomata ne. <3
PoistaSe on totta, että ihmiset puuhastelevat kodeissaan ja puutarhoissaan kuin muurahaiset. Se on hyvä se!
Sää saisi jo vähitellen lämmitä. Täällä on ollut yöpakkasia ja mereltä tuulee raakasti. Luntakin on sadellut. Mutta josko nuo talviset kelit vähitellen olisi ohi.
Kaikkea hyvää vappuusi ja etähalaus täältä sinulle Kaimaseni. <3 Kiitos kun muistit minua kommentilla.