Kranssi värikkäistä mustikanvarvuista

Mökin metsästä on tullut minulle viime vuosina oman tilan ja rauhan paikka. 

Kerta kerran jälkeen huomaan kaipaavani sinne

ja tunnen viihtyväni siellä.

Siellä on kauneutta ja karuutta rintarinnan,

rauhaa ja  raitista ilmaa sekä 

luonnonmateriaalia,

joka innoittaa erilaisiin kokeiluihin

ja näpräämisiin.

Vietin tämän kauniin elokuisen illan metsäterapiassa.

Yllättävän pian vihreät mustikanvarvut ovat muuttuneet syksyiseksi,

punaisen ja ruskean monisävyiseksi metsäpohjan kaunistukseksi.

Niin nopeasti tämäkin kesä kypsyy ja syksyn sävyt tulevat sijaan. 

Kyykin kanervikossa ja varpujen seassa 

ja keräilin pieniä kimppuja.

Ajatukseni tuulettuivat

ja pienet huoletkin tuntuivat karisevan karikkeeksi maanpeitekasvien sekaan.

Sidoin kranssin puhuttelevan kauniin, syvän syysvärin saaneista mustikanvarvuista. 

Huomaan tekeväni kransseja tuon tuostakin.

Niitä on kiva näprätä, ideoida, kokeilla.

Monista on ollut hetken ilo,

toisista pitempi.

Olen kerran aikaisemmin tehnyt kranssin  näistä värikkäistä varvuista

ja se kesti yllättävän hyvin ulkona kuistilla.

Taisin silloin tupsauttaa siihen hiuslakkaa.

Tämä kranssi sai paikkansa mökillä 

tuvan vanhassa alkuperäisessä peiliovessa.

Siinä se nyt toivottelee tervetulleeksi 

ja käymään peremmälle.

Katsotaanpa sitten kuinka kestää,

kun ei ollut sitä hiuslakkaa mukana.

Tänä syksynä olen kerännyt maljakkoon

värikkäitä mustikanvarpuja,

kanervia

ja kaisloja.

Niissä on tämän kesän muisto tulevan syksyn ja talven päiviin!

Olen kuivattanut joskus myös ukonhattua, niittyleinikkiä sekä oja- ja siankärsämöä.

Onko sinulla, joku vinkki, mitä muuta kannattaisi ottaa kuivamaan maljakkoa varten?

Tai mistä kannattaisi tehdä kranssi? ;)

Elokuun ihania tunnelmia päivääsi!

Kaisu