Terveisiä mökin tuvasta

Tänä viikonloppuna vihdoinkin ehdimme  viivähtää mökillä vähän pitempään

elikä  olla oikein yökunnissa.

Lauantai meni sisähommissa,

kun intouduin yhtäkkiä yllättäen pesemään tuvan ikkunat.

Siinä touhutessa tuli mieleen,

että ennen vanhaan kodeissa tehtiin suursiivoukset

 juurikin juhannukseksi  ja sitten jouluksi.

On ne esiäidit ja -naiset olleet reippaita ja perinteille uskollisia! <3

No, nyt tuli kuitenkin tehtyä perusteellisempi siivous tupaan ja hyvä se.

Pitempi puolisko huolehti pölyjen pyyhkimisen kattohirsienkin päältä.

Ikkunoihin ripustin edelleenkin

mökin edesmenneen Iida-rouvan 

nostalgiset, valkeat, kepeät kesäverhot.

En osaa vaihtaa niitä toisiin, 

sillä niissä on tuulahdus tämän tuvan historiaa.

Siinä siivotessa siirreltiin huonekalujakin ja möbleerattiin taas oikein kunnolla.

Kannoimme tupaan lapsuuskotini sohvakaluston.

Minusta se on niin hellyttävä pieni kalusto,

jolle halusin antaa kodin ja säilyttää sen.

Sohvat ja nojatuolit ovat olleet  kotonani 1960 -luvulta asti 

eli "olen kasvanut" niiden kanssa  ja siitä syystä ne ovat minulle tärkeät ja mieluiset.

Verhoilija on uusannut näiden  "sisuksia" 

ja muistaakseni nämä gobeliinit ovat kolmannet verhoilukankaat.

~~~~~~

Tuvassa on monien sukupolvien esineitä ja kätten töitä.

 Tuli taas mieleeni kerrallinen sukulaispojan toteamus,

että onko tämä museo?

On kai,

omalla tavallaan,

Mökille on kertynyt muistoja,

vuosien ja vuosikymmenten aarteita, 

kirppislöytöjä, kauniita esineitä;

asioita, jotka merkitsevät minulle, hänelle, meille paljon.

Siivouspäivän päätteeksi oli ihana käydä taittelemassa pensaiden oksia maljakoihin.

Pihan vanha syreeni oli juuri aloittamassa kukintaansa.

ja sen huumaava tuoksu toi osaltaan lähestyvän juhannuksen tunnelmaa.

Näissä siivoustunnelmissa

kesäisiä terveisiä 

ja ihanaa juhannuksen alusviikkoa!

-Kaisu-