Sisällä ja ulkona vihertää

Ei koskaan pitäisi sanoa "ei"!

Vanha viisaus tuli todeksi, 

Kun ihastuin Pentikin liikkeessä vihreäsävyiseen Hortensia-kankaaseen.

Samaan aikaan minulla on kirppiksellä myynnissä vihreitä sisustusjuttuja,

"en enää koskaan laita vihreää" -ajatuksella.

Näin se vaan menee;

mieli muuttuu ja kevään vihreä saa pyörtämään jämerimmätkin päätökset. :)

Ompelin tästä iki-ihanasta kankaasta matalan kapan keittiön ikkunaan, jotta luonto ja luonnon vihreys kevään edetessä pääsisi ilahduttamaan minua keittiöaskareissani. Pöydälle ostin vahakangasliinan tästä samaisesta mallistosta.  Valmiit tyynynpäälliset oli jo myyty loppuun, joten päädyin ompelemaan muutaman tyynyn olohuoneen sohvalle ja  riitti värkkiä vielä pariin koriliinaankin. 

Yleisilme on nyt yhtenäinen , ihanan keväinen ja rauhallinen. 

Kiitos vihreän! 

Kappas kun en sen tenhoa kaappien siivousinnossa muistanut.:)

Rairuoho kasvaa vielä vapaan kasvatuksen tuloksena. Pääasia, että vihertää. 

Kasvun ihmettä täällä sisälläkin Hortensia -ajatusten rinnalla.

~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Viime päivinä on ollut aivan huikean aurinkoinen sää. Olen töistä tultuani mennyt hetimiten haravoimaan ja touhuamaan tuonne pihalla. Keväiset pihatyöt kun ovat niin näkyisiä! :)
 Perheen pienimmäinen hyppeli huolettomana trampalla ja kysäisi "mitä tuokin hyödyttää?" Siis haravointi. Kyllä pitäisi kaikki toiminta muistaa aina sanoittaa ja mieluusti saada nuorisokin näihin hommiin mukaan. Tänä keväänä olin turhan nuohakkaana ja haravoin joutessani itsekseni.



Pensasaidassakin on pieniä silmuja. Aloitin viime keväänä meidän raja-aidan syreeniaidan nuorennusleikkauksen. Vuosi sitten otin pari kolme vanhaa oksaa pois kustakin pensaasta. Niistä intoutui versomaan puoli metrisiä vesoja, joita nyt sitten vähän napsin turpoavien lehtisilmujen takaa saadakseni ne versomaan oksia. Otan taas muutamia vanhoja oksareuhkoja välistä pois. Kuntoilusta käy tuo paksujen oksien sahaaminen ja raahaaminen. Jospa 3-4 kesän jälkeen tulosta näkyy...

Vein syksyllä tuttuun tapaani kaikki ruusuni kasvimaahan talvehtimaan.
 Piti käydä jo vähän pöyhäisemässä lehtikasaa ja nähdä sielläkin iloinen elämän alku.

 Kevääseen ensi vihertäjiin kuuluvat pihassamme Vuohenjuuret, joita on siellä ja täällä; kukkapenkissä, pensaiden alla ja metsän reunassa. Kompostin reunallakin niitä oli ja nostin ne  taas ruukkuihin tuonne etupihalle iloa tuomaan. Ihanat kevään varmat kukkijat, keltaiset pikkuauringot, 

kuin keltaiset päivänkakkarat. :) 

Ja yhden pistin amppeliinkin!

Olen aikojen saatossa istuttanut eräitäkin pusseja krookuksia tuonne multaan ja malttamattomana keväällä odottanut väriloistoa. Nyt kun en enää uskonut en toivonut,enkä  muistanutkaan

niin yksi valkea krookus yllätti minut iloisesti ja palkitsi vaivani ruhtinaallisesti . :)

~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Vihertää.

Puiden silmut turpeina;

tuomi uskaliaana lehtiensä kanssa keretäkseen kukkaloistoon.

koivut kohta hiirenkorvalla.

Nurmen nukka voimakkaan vihreänä,

vapautuneena talven painavasta tomusta, kuolleen elämän painosta 

nousee valoa päin.

Lämmössä kaikki kaunis kasvaa, 

ajallaan kukoistaa.

~~Kaisu~~

Psst!  Viime syksynä olen kirjoittanut kukkaisajatuksia täällä .
Käypä kurkaamassa sinnekin!