Lankalauantain mökkipäivä

Lankalauantaina aurinko paistoi siniseltä taivaalta.
Mökilla nautimme kevään ihanaa esimakua
ja teimme muutamia kevätbongailuja.

Mökin piha oli kuivanut jo talon edustalta sen verran, 

että sain haravoitua ns.porraspielen

ja keräilin myös perennojen varsia kukkapenkeistä pois.

Pihassa puuhastelu ja käyskentely tuntuivat niin hyvältä ja ihmeellisen ihanalta.

Tuntui, että loputkin talven hyiset kahleet katkeilivat.

Kukkapenkissä näkyi jo vuohenjuuren pieniä lehdenalkuja ja 

muutamiin ruukkuihin unohtuneet perennatkin näyttivät 

selvinneen erikoisesta, vähälumisesta talvesta.

Nostin puutarhapöydän ja pihakeinun jo pihalle 

ja avustin poikaani linnunpöntön ripustamisessa koivukujan koivuun.

Sellaisia pieniä kevätpuuhia

ja keväisiä askareita,

joista tulee hyvä mieli.

Kevät on minulle aina erityisen ihanan aikaa.

Se on uuden alku,

se on toivoa täynnä.

~~~~

Pikkuperheellä savusaunoimme, paljuilimme,

teimme hamppareita ja lättyjä 

ja teimme olomme yhdessä monella tapaa mukavaksi.

Ilta-aurinko peilaili säteitään paljun vedessä ja seipäät heittivät veteen varjokuviaan.

Pieniä kauniita asioita, jotka näkyivät hetken ja olivat kohta jo poissa.

Joutsenpari yllätti meidät lentämällä matalalla paljun yläpuolella. 

Siipien suihkinasta tullut ääni säikähdytti meidät,

mutta joutsenet hoksattuamme,

 täytyi vain ihastella niiden uljasta lentoa

ja päämääräistä lentoa.

Kesä kesän jälkeen ne palaavat luottavaisesti tutuille sijoilleen.

Ne eivät huomisesta huoli eikä seuraavien kesien matkoja murehdi.

~~~~

Pojat nostivat puojista punttipenkin ulos ja siellä penkin sisässä oli ollut perhonen talvilevollaan.

Pienimmäinen nosti perhosen minun betonikukka-astiaan ja

haki minut katsomaan sitä ja ottamaan kuvia.

Siinä se aikansa oli siivet supussa,
kylmässä, kylmästä kangistuneena. 

Vähitellen se avasi siipensä;

kohmeisena, mutta luottavaisena.

Hetken se näki kevään aurinkoisen päivän

sekä sen kauneutta ihmettelevät ihmiset.

Ehkäpä sen elämä oli hidastettu siipien avaus  ja hetki keväisessä päivässä.
Kylmä yösaattoi olla sen surma.

Tämä on ollut monella tapaa niin erilainen pääsiäinen.

Ei ole ollut kyläkutsuja eikä ole käynyt vieraita.

Olemme viettäneet oikeaa hiljaiseloa,

johon meidänkokoisessa perheessä emme ole tottuneet.

Luulen, että yhtenäkään pääsiäisenä,

 en /emme ole kuunnelleet niin paljon pääsiäismusiikkia ja pääsiäiseen liittyvää ohjelmaa

kuin tänä vuonna.

Tämä on ollut hyvä näin; siihen saamme luottaa.

Me emme aina tiedä mitä teitä meitä kuljetetaan,

mutta teemme sen mitä meiltä odotetaan nyt

eli kotoillaan ja viipyillään.

Jostakin luin, että Presidentti oli sanonut jotensakin näin:

sitten kun tämä loppuu me olemme kuin kesäniityllä kirmaavat varsat.

Ihanan toiveikas mielikuva,

jonka toteutumista innolla odotamme.

💛

Ensimmäinen pääsiäispäivä on illassa.
Kynttilän liekki luo valoa ja sitä myöten myös varjoja.
Niistä nämäkin päivät on tehty.