Käpykranssin tarina

Olen pitkään haaveillut tällaisen erilaisen käpykranssin tekemisestä.

Kuistilla on ollut jemmassa kassillinen lapsenlapsen poimimia käpyjä odottamassa inspiraatiota ja hyvää hetkeä askarteluun.

Eilen oli sitten tämän kokeilun aika.

Käpyjen madaltaminen oli yllättävän kovaa puuhaa.

Liekö sitten syy ollut työkalussa vai käsivoimissa,

mutta työstä niiden pieniminen kävi. 

En ollut  käyttänyt  kuumaliimaa ennen kranssihommissa

ja yllätyin miten monta liimapuikkoa  käpyjen liimaamiseen kului.

Mutta täpäkästi kävyt tarttuivatkin pohjaan kiinni!

Ajattelin käsitellä kranssin lumispraylla tai valkealla spraylla

ja jätin sen sisälle odottamaan maalin ostamista.

Tänä aamuna auringon noustessa päätin kuitenkin ripustaa kranssin ulko-oveen "luomuna",

sillä on vielä niin syksyistä,

talvesta ei tietoakaan.

Mutta aina kaikki ei mene kuin ajatus! ;)

~~~~

Meillä on melko uusi ulko-ovi ja en ole raskinut laittaa siihen vielä ripustusnaulaa.

Olen virittänyt ovikoristeet siimalla oven päällä olevaan nastaan kiinni.

Niin laitoin nytkin

-tai yritin laittaa.

Siima nimittäin luiskahti,

käpykranssi pudota mätkähti kuistille

ja meni neljään kappaleeseen.

Ei ole todellista, huokasin

Hetken katsoin palasia; siinä se on nyt! 

Hengitin muutaman kerran syvään,

otin palaset syliini, menin sisälle

ja otin aamun tuoman haasteen vastaan.

Styroksirengas oli haljennut suorissa linjoissa

ja kävyt olivat kiinni tiukasti kranssipohjassa.

Liimasin renkaan kokoon

ja laitoin pahvista tuet takapuolelle.

Siinä se nyt on 

-entistä ehompana.

Luulin, että käpykranssi ei erotu ruskeasta ovesta,

mutta ihan kivalta se näyttää siinä.

Työvoitolta tämän kaiken jälkeen! :)

Ja lumen valkeus tulee ajallaan

-kranssiinkin.

Syysloma - ja käpykranssiterveisin,

Kaisu