Keväinen aurinko ja valkoinen lumi

Harmikseni huomasin, 

että yöpöydällä olevalle pienelle virkatulle liinalle oli kaatunut jotain öljyä tai rasvaa.
(Enpä hoksannut ottaa kuvaa siitä! )

Nakkasin liinan pesuun, mutta samanmoisena ruskehtavana se tuli koneesta takaisin.

Aikani ihmeteltyäni muistin auringon ja vein pienen liinan ulos pyykkinarulle.

Siellä se liehui pyykkipojan varassa muutaman päivän

ja nyt kun poikani toi liinan sisälle, se on aivan valkea.

Huikea juttu. :)

Keväinen auringon valo ja hankien kirkkaus on ihmeellinen pyykkien valkaisija.

Mieleeni palasi keväinen pyykkinarutuokio Helsingissä kerrostalokotimme takapihalla.
Ripustin siellä narulle pieniä piltin tahraamia paitoja, harsoja ja lakanoita kuivamaan.

Vanha rouva laittoi  kevätauringon hoitoon arvokkaan pöytäliinansa,
johon oli kaatunut punaviiniä.

Hänkin uskoi auringon  valkaisevaan voimaan,
joka haihduttaa monet sitkeät tahrat. 

Äitini vei lapsuudessani -ja vie edelleenkin- talven lakanapyykit

 keväiseen kuivatukseen  hangille.

Se ulkokuivattujen  pyykkien  tuoksu on lapsuuden tuoksumuisto;
kevättalven tuoksu pyykeissä sisään kannettuna. <3

Sitä perinnettä haluan vaalia:

se on minulle lepän oksien rinnalla yksi tärkeä "kevätrituaali".
Pyykkien ulkokuivaamisesta  olen kirjoittanut muuten  ennenkin, tänne.

 ~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~

Eilen käytimme villa-ja nukkamatot hangilla lumipesussa.

Matot saivat olla hyvän aikaa pitopuoli hankea päin.

Ihanan tuoksuisia olivat  ja jotenkin puhtaamman oloisia.

Niin haluan ainakin uskoa! :)

Tällaista puhtautta ja iloa olen hakenut ulkoa tekstiileihin.

mutta myös perheellä  haettiin valohoitoa ja voimaantumista meren jäältä.

Ihmisiä oli "pilvin pimein" liikkeellä hyväntuulisina
ja keskustelukavereita löytyi saaren laavulta.
Talvilomapäivien kohokohtia! :)

On tämä monella  tapaa huikeaa aikaa!

Aurinkopäivien iloa Sinullekin!

Kaisu